12.07.2006 - 15:39panOULUn historiaa
Toni Hakanen - Ei kommentteja
Muodikkaina ihmisinä mekin, hikisinä panOULU-verkon kanssa painivat nörtit, päätimme alkaa kirjoittamaan blogia eli nettipäiväkirjaa. Blogin tarkoitus on hieman valaista teitä siitä millaista julkisen langattomat verkon rakentaminen Oulussa on. Yritämme myös puuttua päivän polttaviin langattomia verkkoja koskeviin kysymyksiin vaikkakin ehkä hiukan objektiivisella tavalla. Aika näyttää onnistummeko saamaan mitään mielenkiintoista asiaa teidän luettavaksenne. Vaikka yritämmekin olla kovasti hienoja, “akateemisiä” ihmisiä niin äidinkielen kiemurat saattavat joskus meilläkin mennä sekaisin, pahoittelut siitä jo etukäteen.
Aluksi itsekkäästi esittelen itseni omana itsenäni. Olen Toni. Hei. Tulipa sekin selväksi. Niin olen työskennellyt panOULU-verkon parissa jo muutaman vuoden ja toimin tällä hetkellä projektipäällikkönä Oulun Yliopistolla sähkö- ja tietotekniikan osastolla. Semmosta.
Näin blogin alkajaisiksi on varmaan hyvä hieman valaista kaikkia tuhansia lukijoita panOULU-verkon alkutaipaleesta ja sen historiasta. Kuulostaa tylsältä mutta yritetään saada tiivistettyä mielenkiintoisimmat vaiheet.
panOULUn taival alkoi Oulun yliopistolla jo tämän vuosituhannen alkupuolella, jolloin langatonta verkkoa ja sen päälle rakennettavia palveluja alettiin tutkimaan tarkemmin. Verkkoinfrastruktuuri rakennettiin muistuttamaan oikeaa ympäristöä, jolloin verkon tutkimusta voitiin tehdä “aidossa” ympäristössä. Ensimmäisen varsinaisen sysäyksen verkko koki kun rotuaari-tutkimushankkeen yhteydessä Oulun kaupungin keskustaan Rotuaarille (kävelykatu) rakennettiin noin 20 tukiaseman laajuinen wlan-verkko testiverkoksi. Asenteet langattomuutta kohtaan olivat tuolloin vielä melkoisen negatiiviset ja esimerkiksi lupien saanti asennuksia varten oli todella hankalaa. Langattomuudessa ei nähty mitään hyötyä ja tietoturvattomuudesta oli noussut julkinen kohu asiantuntemattomien julkaisujen johdosta. Jotkut noista asenteista valitettavasti elävät vieläkin.
Tuohon aikaan ei ollut vielä harmaata ajatus jostain niin typerästä kuin panOULU. Rotuaarin wlania käytettiin vain tutkimustarkoituksiin ja yliopistolla verkkoa käytti vain muutama “hullu” työntekijä. Verkkoa pystyi käyttämään vain yliopiston tunnuksilla tai erikseen luoduilla koekäyttäjätunnuksilla. Seuraava mainittava installaatio oli Oulun yliopiston pääkirjasto, jossa myös jokseenkin onnistuneesti testattiin paikannusmenetelmiä langattomassa verkossa. Tässä vaiheessa myös käyttäjätietokannat lisääntyivät mm. yliopiston kirjaston tunnuksilla. Wlan-verkon hyödyt alkoivat hiljalleen tulla esiin ja verkon laajentamista (sekä tukiasemilla että käyttäjillä) alettiin suunnittelemaan ja idea Oulun laajuisesta julkisesta langattomasta verkosta (panOULU, public access network OULU) kehittyi. Voitte uskoa että nimestä käytiin monta keskustelua mutta lopulta järki voitti. Tämän jälkeen verkko onkin saanut jo monta mieleenpainuvaa lempinimeä (mikä ehkäpä oli tarkoituskin :) .
panOULU syntyi virallisesti 15.10.2003 jolloin Oulun yliopisto, Oulun kaupunki, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Oulun Puhelin Oyj allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on kehittää alueellista informaatioteknologian osaamista ja yhteistyötä. Tuolla hetkellä panOULUssa oli alle sata tukiasemaa ja käyttäjätietokantojakin vain muutama. Kehityksen kannalta merkittäviä installaatioita olivat seuraavaksi Oulun kaupungin pääkirjasto, Oulun yliopiston kampusalueen laajennus ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun OuluNet. Verkon käyttäjiksi pääsivät mm. kaupunginkirjaston kirjastokortin omaavat, Oulun kaupungin opetushenkilökunta ja vierailijat väliaikaisilla käyttäjätunnuksilla. Osallistuminen Funetin roamingiin eli verkkovierailuun mahdollisti panOULUn käyttämisen muiden sopijaosapuolten tunnuksilla ja päinvastoin.
Jossain vaiheessa vitsailtiin, että mitäpä jos poistettaisiin verkosta kirjautuminen kokonaan. “Hahhah, hyvä vitsi”. Ajatus kuitenkin jäi juurtui mielen perukoille vaanimaan. panOULU-verkkoa pystyi kuitenkin käyttämään vierailijatunnuksilla jokainen joka halusi. Pääsisimme eroon raskaasta käyttäjätunnistuksesta ja käyttö helpottuisi huomattavasti varsinkin mobiililaitteilla. No miksipä ei. Niinpä sitten kesällä 2005 poistimme koko käyttäjätunnistuksen verkosta. Omasta mielestäni tämä ratkaisu on ollut erinomainen ja käyttäjiltä tulleet kommentit puoltavat näkemystäni. Vieläkin käyttäjiä häiritään webbisurffailun alussa informaatiosivulla, mutta esim. ssh-yhteyden saa nyt auki mobiililaitteessakin ilman hankalaa kirjautumista. Tietoturvaa voidaan sitten käsitellä joskus muulloin.
Oulun kaupungin 400-juhlavuoden yksi suurimmista lupauksista oli jatkaa kaupungin teknologiaimagon kehittämistä muun muassa lisäämällä panOULU-verkon tukiasemia 400:lla Taito Oulu 400-projektin voimin. Tarkoitus on asentaa tukiasemia kaupungin julkisiin toimintapisteisiin kuten palvelukeskukset, terveysasemat, urheilukeskukset ja asukastuvat. Lisäksi keskustan alueen ulkopeittoa on tarkoitus laajentaa. Myös yliopiston eri kampuksilla on jatkosuunnittelu menossa. Operaattorit tulivat mukaan verkon laajentamiseen tarjoamalla panOULU-liittymää, joka tarjoaa yrityksille sekä oman tuotantoverkon, että julkisen panOULU-verkon samassa paketissa. Liittymiä tarjoavat Netplaza Oy, Oulun Puhelin Oyj ja Elisa Oyj.
Tänä päivänä panOULU-verkossa on n.300 tukiasemaa, joista suurin osa on Ciscon ap1200 ja ap1242 malleja sekä Linksysin wrt54gl:ä. Yksittäisiä käyttäjiä verkossa on kuukausittain n.2000 ja tämän toivotaan kasvavan tasaisesti. Oulun kaupungin ottaessa enemmän ja enemmän vastuuta, julkiseen kuvaan on kiinnitetty enevissä määrin huomiota. Tietoisuuden lisääminen on ollut ja on yksi suurimmista haasteista verkon käytölle. Kansalaisten tietoteknisten taitojen kehittämisen toivotaan myös vaikuttavan positiivisesti verkon käyttömääriin. Nähtäväksi jää mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Tulevaisuudessa verkon laajentamisen lisäksi suunnitteilla on mm. palvelimien vaihto, mesh-toteutusten testaaminen ja ylläpidon kehittäminen. Uusia teknologioita toki kehittyy koko ajan ja niiden testaaminen kuuluu ohjelmistoon soveltuvissa määrin. Esimerkiksi Wimax:n kehittymistä seuraamme mielenkiinnolla ja varsinkin päätelaitteiden yleistymistä. Lisäksi suuri kysymysmerkki on lainsäädännön kehittyminen EU:n alueella. Onhan paljon esimerkkejä ainakin Amerikasta siitä, kuinka teleoperaattoreiden painostuksesta tälläiset julkiset avoimet verkot on kielletty lailla. Jännityksellä odotamme kuinka meidän pikku projektin käy...
Ei kommentteja: