14.07.2006 - 14:12Hiljainen päivä
Juha Tiensyrjä - Ei kommentteja
Onpa taasen hiljainen päivä täällä kaupungin toimistolla. Ihmiset ovat lomilla, ja töissä jäljellä olevat osoittavat enemmän mielenkiintoa vääjäämättömästi lähestyvää lomaa kuin jonkin uuden homman aloittamista kohtaan. Itsellänikin on ollut nyt vähän suvantovaihe - mesh-verkkoa on hankala alkaa testata, kun siitä ja sen toteutuksesta pitäisi keskustella ensin vähän muittenkin kanssa, ja tukiasemien tietojen kerääminen yhteen paikkaan on sekin vähän jäissä asiasta eniten tietävän Ossin ollessa lomalla. Voisihan sitä tietty käydä keräilemässä noita kaupungin poikien asentamia yliopiston tukareita kaupungin tiloista pois ja vaihtaa kaupungin tukarit tilalle, mutta kun melkein kaikki paikat ovat nyt kiinni. Uusia tukiasemia voisi kai ainakin yhteyksien puolesta käydä heittämässä paikoilleen, mutta kun a-radion antennit ovat lopussa (lähetystä odotellaan vielä, pitäisi kai tulla jo ensi viikolla) ja paikat ovat lomien takia suljettuina, niin turhaanpa sitä sinnekään lähtee lukittuja ovia koputtelemaan pelkän tukiaseman kanssa.
No, onhan sitä sentään jotakin saatu aikaiseksi tämänkin viikon aikana. Keskiviikkona kävimme porukalla vaihtamassa Nallikarin leirintäalueen vanhan vastaanottorakennuksen katolla olevan antennin johdon, ja tämä temppu paransikin kuuluvuutta ihan mukavasti. Harmi vaan, että sateen takia emme voineet käydä testaamassa, joko Nallikarin hiekkarannallakin olisi kuulunut panOULU. Alkuperäinen johto oli muuten noin 50 metriä pitkä, ja tämän 50 metrin aikana signaali vaimenee kaapelissa noin 6,5 dB. Uusi kaapeli on vain 15 metrin mittainen, mutta se on myös ohuempi eli hiukan heikkolaatuisempi. Kaapeli vaimentaa signaalia enää vain noin 3 dB, joten saavutettu hyöty on luokkaa 3,5 dB. Tämähän siis tarkoittaa käytännössä sitä, että signaalin voimakkuus on hieman yli kaksinkertainen missä tahansa pisteessä aiempaan verrattuna, eli tukiaseman käytännön toimintasäde on kasvanut ihan huomattavasti. Kuinka paljon kauempana signaali nyt kuuluu, sitä en osaa sanoa, sillä leirintäalueen puusto pitää kyllä huolen kuuluvuuden nopeasta vähenemisestä. No, eiköhän tuosta nyt jotain iloa leirintäalueen käyttäjillekin ole. Jospa sitä verkkoa tässä joskus saataisiin sinne rannallekin päin vähän laajennettua.
Pesäpallokirjurina jo muutaman vuoden toimineena olin viime tiistaina hyvin tyytyväinen siihen, että Oulun pesäpallostadionillekin saatiin yksi tukiasema asennettua viikko sitten perjantaina. Aiemmin yhteydet kirjurointiohjelman ja tietokannan välillä hoidettiin hi-taal-la modeemiyhteydellä, mutta nyt yhteys oli melkein valoakin nopeampi. Koska stadionille ei tule kunnollisia langallisia yhteyksiä, homma toteutettiin asentamalla ensin tukiasema Ouluhallin pääoven päälle ja sitten konffaamalla pesisstadionin tukiasema repeater-moodiin. Näköjään langattomalla linkilläkin bitti kulkee ihan mukavaa vauhtia, varsinkin kun antenneiden välille saatiin suora näköyhteys. Vaan eipä se etäisyyskään ole kuin noin 200 metriä tukiasemien välillä, sopivissa olosuhteissa ja sopivilla antenneilla jopa kilometrien mittaiset langattomat linkit ovat mahdollisia. Toivon mukaan urheilua seuraava ja harrastava kansa nauttii näistä kahdesta tukiasemasta sekä Raksilan urheilualueelle vähän myöhemmin tulevista muista ulkotukiasemista paljon.
No mutta, ehkä minunkin olisi syytä siirtyä haaveilemaan kesälomasta (jollaista minulla ei siis ainakaan tänä kesänä ole) ja lähteä pian kotiin viikonlopun viettoon jäätelö kädessäni. Jatketaanpa siis kirjoittelua ensi viikolla!
Ei kommentteja: