20.09.2006 - 11:11Niin hyvää...
Juha Tiensyrjä - Ei kommentteja
...ettei sanotuksi saa. Kismet on siis tämän entryn aihe. Kyse ei kuitenkaan ole suklaapatukka-Kismetistä, vaan Linuxilla ja muilla Unix-tyyppisillä järjestelmillä toimivasta WLAN-verkkoja tutkailevasta työkalusta. Jo aiemmin olen asentanut Kismetin tähän kannettavaan tietokoneeseeni, jossa se toimii ihan mainiosti, sekä HP:n Ipaq -kämmenmikroon, jolla on ollut pieniä ongelmia. Suurin ongelma pda:n kanssa on ollut se, että kyseinen viritys ei ihan hirveän paljon pidä yhdestäkään muistikortista joita olen sille yrittänyt syöttää. Ja koska tietovarastoa Ipaqissa on vain muutama hassu mega, menee se täyteen jo alle tunnin Kismetöinnillä. Läppärillä käyttäen moista ongelmaa ei ole, mutta toisaalta läppäri ei ole mitenkään erityisen kätevä kuskattava jos halutaan tehdä kuuluvuuskarttoja tai radiosuunnittelua.
Onneksi Kismetin uutisosiossa olikin viesti, että ohjelma on saatu pyörimään hyvin myös Nokian 770 Internet-tabletissa.
Kismetin asennus 770:aan meni jopa yllättävänkin kivuttomasti. Alkuun kämmenselaimet (kuten jotkut näitä 770:ia haluavat kutsua) piti toki päivittää uusimpaan käyttöjärjestelmäversioon, sillä vanhalle versiolle ei ollut toimivaa Kismet-pakettia. Onneksi 770:n voi nykyään päivittää helposti myös Linuxin kautta käyttämällä Maemon tarjoamia työkaluja. Tämän jälkeen asentelinkin sitten Maemon sivujen kautta löytyviä paketteja järjestyksessä becomeroot, osso-xterm ja dropbear, sitten apt-getilla komentoriviltä ncurses-base -paketin, ja tämän jälkeen vielä paketit kismet, gpsd ja maemo-bt-plugin. Näillä paketeilla Kismet lähtikin pelittämään ihan kunnolla, ja pienen käynnistysskriptin teon jälkeen ennen Kismetin käynnistystä yhdistetäänkin Bluetoothilla GPS-palikkaan ja käynnistetään GPSd.
Yhdistelmä Kismet + GPSd on ihan vekkuli. Halutessa näillä ohjelmilla voidaan kerätä dataa siitä, missä kaikkialla mikäkin WLAN-verkko kuuluu, ja tämän jälkeen pyöräyttää Kismetin mukana tulevalla gpsmap-nimisellä skriptillä kerätystä datasta kartat. Kuuluvuuskartoiksikin näitä sanotaan, mutta valitettavasti ihan näin helppoa se ei kuitenkaan ole. Kartan tekoon tarvitaan nimittäin myös karttapohja kuvana, kuvan keskipisteen koordinaatit ja kuvan mittakaava. Jotta joku kaunis päivä voisin panOULUstakin näitä hienoja kuuluvuuskarttoja pyöräyttää, pitäisi minun vielä kokeillen etsiä minulle annetun kartan mittakaava. Harmi vaan, että kuuluvuuskartan pyöräyttäminen noin 20000 pikselin kertaa 20000 pikselin karttakuvasta kestää tällä melko uudella kannettavallanikin noin 45 minuuttia... Kun työpäivän aikana ehtii kokeilla noin kahdeksaa eri mittakaavaa, arvattavasti homma ei ole kovin vauhdikasta.
Vaan toivottavasti jonakin päivänä löydän sen oikean mittakaavan (tai sitten teen skriptan, jonka laitan palvelimille pyörittämään kuvia ja yritän tätä kautta löytää oikean mittakaavan), ja te kaikki seitsemän lukijaa saisitte nauttia kunnollisista ja ajantasaisista panOULU-kuuluvuuskartoista (jotka eivät tietystikään pidä paikkaansa rakennusten sisällä :)
Ei kommentteja: